| Uudenkaarlepyyn vaakuna (Gunnar Clément 1943) perustuu vuoden 1620 sinettiin ja viittaa tervakauppaan. Vaakunaa uusittaessa värit muutettiin Kokkolasta poikkeaviksi. |
1620
Kuningas Kustaa II Aadolf myöntää kaupunginoikeudet Lepon kylään perustettavalle Uudellekaarlepyylle; kaupunki rakentuu Olof Buren laatiman melko saännöllisen asemakaavan pohjalta.
Gyldén 1841.
1858
Suuri osa kaupungista tuhoutuu tulipalossa ja kaupunkia suunnitellaan siirrettäväksi Oravaisten Karvatiin. Siirto ei toteudu, vaan Karl Albert Edelfelt laatii uuden asemakaavan.
1865
Kaupungin satama sijoitetaan Bonäsiin, Andra sjön rannalle, kolme kilometriä kaupungista länteen. Alkuperäinen satama Uudenkaarlepyynjoessa on mataloitunut jo 1600-luvulla käyttökelvottomaksi, ja satama on siirretty ensin Nålöreniin, sitten Åminneen ja Alörenin saareen. Sataman tärkein kauppatavara on terva.
1873
Joen länsirannalle perustetaan ruotsinkielinen kansakoulunopettajaseminaari jonka ympärille muodostuu esikaupunkiasutusta.
1886
Seinäjoen–Oulun rautatie avataan; rata kulkee kahdeksan kilometriä kaupungista itään, ja lähin asema on Kovjoella. Rautatien myötä kaupungin sataman merkitys heikkenee.
1899
Kapearaiteinen yksityisrautatie Kovjoelta kaupungin kautta satamaan avataan. Uudenkaarlepyyn rautatieasema sijoittuu kaupungin eteläreunaan. Rata jää kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä se lakkautetaan jo 1916.
1910. Förstoring.
1949
Pääosin puretun yksityisradan paikalle rakennetaan normaaliraiteinen valtion rautatie. Uusi rata kaartaa ennen kaupunkia pohjoiseen, ja asema sijaitsee kaupungin itäpuolella. Henkilöliikenne radalla lopetetaan jo 1956, ja rata suljetaan 1982.
1950. Förstoring.
1968
Vaasan-Oulun valtatien liikenne siirtyy uudelle reitille kaupungin itäpuolelle, ja kaupungin läpi kulkenut tie jää paikallisliikenteen käyttöön.
1970. [Notera Jaansborg! |
| A= |
Asema |
| P= |
Posti |
| |
Krumeluren till höger om P= länsmanskontor |
| |
Krumeluren snett obanför sjukhuset (+)=
utsiktstorn= vattentornet |
| U= |
Uimaranta] |
1975
Vaikka kaupungin hallinnollinen alue rajautuu pohjoisessa ja etelässä tiukasti keskusta-alueeseen, kaupungin rajan ulkopuolelle ei ole levinnyt juurikaan taaja-asutusta. Lisäksi keskustan ja sataman väliin jäävät maa-alueet ovat lähes rakentamanomia.
Kaupunkia ympäröivät pienet Uudenkaarlepyyn maalaiskunta sekä Munsalan ja Jepuan kunnat liitetään kuitenkin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin, joka kohoaa liitosten myötä maan pienimmän kaupungin asemasta.
2004. Förstoring.
| 
